26. tammikuuta 2018

SAIRAALAN YÖ

Makaan sängyllä.
Silmät kiinni.
Nukkuisin,
mutta valot loistaa kirkkaina,
alituinen kiire kulkee vierestä.
Ilmastointilaitteet hurisee.
Puhetta,
kiireisiä askeleita.
Sängynreunojen kolinaa.
Joskus,
joku kutsutaan nimeltä sisään.
Ovet käyvät.
Joku on kadonnut,
alkaa etsintäoperaatio.
Ihmisiä juoksee käytävillä.
Jossain itkee lapsi.
Siivoja kulkee kärryineen ohitse.
Raotan silmiä.
olen sairaalassa.
Yöllä,
taas kerran.
Se elää omaa elämäänsä,
läpi vuorokauden.
Alituinen kiire käytävillä.
Omaisten huoli rakkaistaan.
Joku yskii ja köhii,
toinen kärsii hiljaa.
Ambulanssi tuo lisää ihmisiä.
Lääkäri kutsuu, 
hiivin sisään,
saan lääkekuurin.
Kävelen ulos ovista.
Sairalaa jää taakseni,
se elää ja sykkii,
edelleen.
Pitää huolta,
meistä,
väsymättä koskaan.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti