ODOTAN...

keskitalven harmaa päivä.
Tuijotan ulos ikkunasta.
Sataa lunta,
tai räntää..
Pihalla loskaa.
varisparvi lentää
pihamaan ylitse.
Odotan..
Mutta mitä?
Myrskyä tyynen jäälkeen,

sitä, että maailma romahtaa jälleen...
petymyksiä...
Voiko elämä vielä potkia päähän?
Epävarmuus valtaa mielen.
Tyhjä olo,
se ei jätä rauhaan.
Odotan, että joku kertoo,
että elämä jatkuu.
Nyt vain odotan,
elämän pysähtyessä paikalleen.
Löydänkö suunnan,
minne mennä,
onko olemassa joku,
juuri minua varten jossain,
joku joka odottaa,
kuten minä.
Sitä oikeaa...