MINUN BOMBER - TAKKI

Takki,
jonka ostin syksyllä,
vahingossa.
Se on osa minua.
Se on nähnyt elämää,
sitä jota olen elänyt.
Takki päällä,
olen kokenut iloa,
surua,
tuskaa,
rakkautta...
Sillä on tarina kerrottavana.
Jos se osaisi puhua.
Se kertoisi,
kuinka itkin,
kun hyvästelin isoäitini,
tai kun sanoin sinulle
näkemiin,
eräänä alkutalven iltana.
Se kertoisi myös
siitä rajusta elämästä,
jota vietin,
etsiessäni itseäni,
omia rajojani.
Kuinka olin menettää kaiken
arvokkaan ja tärkeän.
Se kertosi siitä pettymyksestä,
jonka koin,
niiden osalta,
joita ystäviksi kutsutaan.
Se on kokenut kanssani jopa vihaa.
Se kertoisi monista seikkailuista,
hyvistä ja huonoista,
ihmisistä joita tapasin,
joihin tutustuin.
Se kertoisi loputtomista kilometreistä,
öisistä ajeluista,
ympäri maata.
Siitäkin, kun sain sakot.
Se kertoisi myös
rakkaudesta,
jonka löysin.
Se on vain takki,
mutta minulle rakas.
Täynnä muistoja,
tarinoita elämästä.
Se on ollut mukana,
elämäni vaikeimpina hetkinä,
mutta myös hyvinä hetkinä.
Se on osa minua.
Kuin toinen iho.
Se on minun
bomber - takkini.