13. helmikuuta 2018

KYNTTILÄ MUMMOLLE



Kävelen kirkkomaalla.
Kädessäni kynttilä.
Sinä vierelläni.
Kuljemme minulle tuttua
käytävää pitkin.
Pidät kädestäni kiinni.
Saavumme luo ristin,
niin tutun.
Sytytän kynttilän.
Yksinäinen kyynel vierii poskelleni.
Ymmärrät menetykseni tuskan.
Ikävän ja surun,
jota tunnen.
Kuivaat kädelläsi kyyneleet,
jotka vierivät poskillani.
Vaikka tunnen surua,
ikävää pohjatonta,
olen iloinen,
että tulit.
Sytyttämään kanssani kynttilän.
Mummoni muistolle.
Kertomaan hänelle,
että minulla on nyt sinut.






























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti