13. tammikuuta 2018

TALVIUNI

Vedän keittiön rullaverho ylös...
teräksen harmaa aamu
tuijottaa vastaan ikkunasta.
Kääriydyn tiukemmin villatakkiin,
Keitän kahvit,
vain jotta heräisin.
Ainoa asia maailmassa,
mitä haluaisin tehdä,
on kömpiä takaisin
peiton alle.
Viereesi.
Voisin sen jopa tehdäkkin.
Havahdun,
kun kylmä kuono
koskettaa paljasta ihoa.
En sitten taidakaan
kömpiä viereesi
lämpimään.
Koira killittää hymyillen
vieressäni.
Kuten joka aamu,
mutta miksi juuri nyt,
kun voisin vain lojua sängyssä.
Koko päivän.
Tekemättä mitään.
Vain koska on
viikonloppu.
Ei kiire mihinkään.
Ulkonakin vastassa
teräksen harmaa aamu,
pakkanen ja liukkaat kadut.
Eikö talvea voisi vain ohittaa...
Voisn viettää sen kuin karhu,
nukkumalla talviunta.
Villasukat jalassa.
Mutta en voi,





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti